Cayenne Ranskan Guyana

…kertokaa mulle missä näillä snobeilla on pilkku… ranskalainen näppis… pistekin on shiftin takana… tässä siis vaillinnaiset välimerkit.

Air Caraïbes sen sitten teki.

Heräsimme Manauksessa kahdelta yollä ja valmiiksi tilatut taksit odottivat Hotel Brazilin edessä. Laivan sängystä saadut lutikanpurematkin olivat jo parantuneet – tai Harrylla niitä oli vähän enemmän ja vielä hieman kylkeä kutitti. Lento Belemiin ja sieltä vaihto Air Caraïbesilla Ranskan Guyanaan piti olla piece of cake. Ei ollut.

Air Fucking Caraïbes perui lentonsa ja jouduimme Vila Rica -lentokenttähotelliin Belemissä. Luvattiin sitä ja luvattiin tätä. Ja kuten näillä seuduin usein käy; laskun tullessa tilanne olikin joku toinen. No se hotelli maksettiin puolestamme mutta hampaankoloon jäi. Keskustaan ei jaksanut kaatosateessa lähteä; virallinen mitattu luku oli tasan 100 milliä vettä illan aikana ja katselimme uutisista kuvia Belemin keskustasta jossa ihmiset kahlasivat metrisessä vedessä. Illan mittaan epäilimme hotellia hankalien matkustajien loppusijoituspaikaksi kun petolinnut päivystivät hotellin takapihan kelopuussa. Saunan takana oli sielläkin siis tilaa.

Petolinnut odottavat Air Caraïbesin matkustajia

Tänä aamuna sitten kentälle ja yleensä hermonsa säilyttävä Harrykin hermostui – ja syystä hotellin respassa. Jääkoon se tarina toiseen kertaan. Belemin kentän toiminnastakin olisi pari kommenttia… Cayenneen kuitenkin päästiin ja mikä parhainta – pois Brasiliasta. Näillä kiertomatkoilla kun on sovittu ja maksettu kaikenlaista etukäteen; kaikki vaikuttaa kaikkeen ja Harry joutui fiksaamaan ylimääräistä tämän takia johon auttoi hänen loistava portugalin taitonsa seka kokemus näiltä kulmilta. Lisäksi Cayennen fikserimme Frederic teki hyvää tyotä ja hoiti meille hotelleihin ja Pirunsaarelle uudet päivät ja varasi jopa taksin maanantaille Surinamin ja Ranskan Guyanan rajajoelta Paramariboon jonne toivon mukaan saavumme maanantaina alkuyostä. Siinähän on joen ylitys St. Laurent du Maronista Surinamiin jossa pitää olla ennenkuin raja menee kiinni.

Täällä käy eurot – on Super U ja Total sekä Credit Agricole. On siistiä ja katukyltit ovat tyypillisen ranskalaiset. Puhutaan suhteellisen ymmärrettävää kieltäkin. Käytiin syomässä pääkadun – Avenue du Charles de Gaulle – varrella oleva keskustorin Hippopotamus Grillissa – tilattiin Kajtsun kanssa Chèvre chaud a la Provencale alkuun ja sitten chateaubriand – a point kypsyydellä mutta siinä olimme kokin kanssa hieman eri linjoilla – ja keskitäyteläisen La Dame Blanche -viinin; Haut-Medoc 2007. Mainittakoon että Manausissa Rancho Bufalo -ravintolassa punkku tuli jääkaappikylmänä joten vihdoinkin jotain parempaa. Valitettavasti hinnatkin olivat eurooppalaista tasoa ja laskumme loppusummalla olisi ruokkinut puolet Iquitosin rannan favelasta. Illan kruunasi torin reunalla Les Palmistesissa nautittu mojito.

Kuin olisi kotiinsa tullut.

Cayennen keskusaukio auringon laskiessa

Ja vielä hakukoneita varten:

If you are looking for information about the ways Air Caraïbes handles it’s passengers – leave a message with your email and I will provide you with some interesting details.

Si vous cherchez information pour de l’operation d’Air Caraïbes – postez un comment avec votre email.

Advertisements
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Cayenne Ranskan Guyana

  1. Paluuviite: Kissanviikset | Tarinoita avarasta maasta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s